Up in the air
Up in the air on George Clooneyn tähdittämä elokuva, jossa päähenkilön tehtävänä on antaa potkuja eri yrityksissä kun yrityksen omat pomot eivät ehdi tai sisu ei riitä. Elokuva on osittain hyvin ajankohtainen ilmastonmuutoskeskustelun suhteen, sillä elokuvassa lennetään erittäin paljon – tosin elokuvan tekijät tuskin näkivät asiaa samalla tavalla.
Clooneyn roolihahmo siis lentää ympäri maata jatkuvasti antamassa potkuja ihmisille ja käy asunnossaan vain harvoin, hänelle on muodostunut jo jonkinlainen pakkomielle lentopisteiden keräämisestäkin eri tavoin. Clooneyn hahmon maailma järkkyy kun hänen uusi kollegansa ehdottaa mullistavaa muutosta – potkujen hoitamista webkameran välityksellä, jolloin lentäminen maan eri kolkkiin ei enää olisi tarpeellista. Clooney on ajatusta vastaan vedoten siihen, että potkujen antaminen kasvotusten on inhimillisempää, vaikka loppujen lopuksi hän kuitenkin haluaa vain säilyttää reissaavan elämäntyylinsä.
Webkameran käyttöä potkujen antamisen välineenä perustellaan ennen kaikkea sillä, että tämä toisi merkittäviä säästöjä yritykselle. Tämä luonnollisesti pitää paikkansa, sillä tällä tavoin lentämisestä, auton vuokrauksista ja hotelliöistä ei enää koituisi kuluja. Elokuvassa ei kuitenkaan mainita mitään siitä, mitä muuta hyötyä tästä olisi – lentojen vähentämisen kautta vähennettäisiin myös haitallisia päästöjä. Elokuva ei käsittele ilmastonmuutosta, joten ei ole syytäkään odottaa että siinä keskulteltaisiin syvällisesti asiasta. Kuitenkin toivoisi, että lentämisen vähentäminen mainittaisiin edes jossain pienessä sivulauseessa, vaikka Clooneyn kollegan sanomana kun hän yrittää perustella uutta ideaansa.
Elokuva taitaa kuitenkin heijastaa todellisuutta tässä suhteessa valitettavan hyvin – suuret yritykset ajattelevat ensisijaisesti omia kulujaan ja tekevät päätökset sen mukaan, eivät niinkään saastuttamista ja omaa hiilijalanjälkeään ajatellen. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan ole kaikkien yritysten linja ja lähtökohta. Kyllähän monet yritykset tuovatkin esiin omia ympäristöystävällisiä tekojaan, osin niitä tehdään hyvän PR-arvon vuoksi, mutta toisaalta jos yritys esim. onnistuu vähentämään päästöjään niin onko sillä loppujen lopuksi merkitystä, miksi niin tehtiin. Pääasiassa että asiaa ajateltiin ja sen hyväksi päätettiin tehdä edes jotain.