VastuullinenMatkailu.fi

photo credit: Gakige

Usein kuulemme ja luemme siitä, kuinka ekomatkailu voi auttaa vastuullisessa taloudellisessa kehityksessä maissa, jotka sitä tarvitsevat Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Aina asia ei kuitenkaan ole näin. Esimerkkinä tästä on tapaus, jota on käsitelty useissa raporteissa, jotka tutkivat kalliiden luksuslomakeskusten ja paikallisten ihmisten välistä suhdetta Keniassa.

Tutkivat toimittajat InvestigateWestistä (invw.org) ja Kenya Community Based Tourism Organizationista tutkivat kuutta ekomatkailutilaa ja totesivat, että osan yhteistä maataan luovuttaneet heimot eivät saaneet kohtuullista osuutta saaduista tuloista. He lopettivat käyttämästä suurta osaa maastaan, mutta saivat vuokraa vain muutamasta eekkeristä, koska sijoittajat tekivät tuhansista hehtaareista voittoa tuottamattomia eläinten suojelualueita. Jotkut yhteisöt saivat osan liikevaihdosta, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta tarkistaa saataviaan.

Yhteisöt eivät usein voineet muuttaa sopimuksia tai joutuivat kärsimään seurauksista, kun turistit loukkaantuivat tai muuten vahingoittuivat sijoittajien toimien vuoksi. Heitä ei myöskään palkattu työskentelemään omilla maillaan, sillä sijoittajat toivat ulkopuolista, luultavasti halvempaa työvoimaa.

Vaikka näitä toimia on pidetty valtavan positiivisena asiana Kenian uhanalaisille villieläimille ja ympäristölle, ne nyt ne uhkaavat läheisiä yhteisöjä. Vaikka tukijoita löytyy Afrikan kasvistolle ja eläimille, paikallisia asukkaita tukee harva. Hekin ansaitsevat äänen ja lähemmän tarkastelun ekoturismin kokonaisvaikutuksiin.